Hoidin aamupäivällä hämmästyttävän määrän asioita, jotka vaativat puhelimessa puhumista ja kaikkea. Oikein pullistuin ylpeydestä, kun kerrankin jaksoin hoitaa monta tärkeää asiaa ja vielä leikkiä tyttären kanssa, hoidella tiskit ja setviä yläkerran iäisyysprojektia, eli vaatekaappeja. Ehdin myös hautoa koipea kylmällä ja jumppailla hiukan. Euforia!
Iltapäivällä sitten yleisessä hulinassa kiisseliä kaatui läppärin päälle (aargh) ja yksi jos toinenkin asia meni kiusallisella tavalla vinoon. Iloiset maalariherrat herättivät Tosikoisen hyväntuulisella pulinallaan kesken päiväunien ja Esikoinen osoittautui kuurokorvapäivää viettäväksi kaiffariksi koulusta palattuaan. Mieliala mustenee aseittain ja nilkkakin aloi vihloa säestääkseen yleistä ketutusta.
Voipi olla, että illalla olen taas kuin herttinen kiiltokuvaenkeli. En pitäisi ihmeenäkään, jos nyt ei iske mitään pahempaa. Lapset lentävät joka tapauksessa nyt pellolle, viuuuuhhhhh. Ja minä perässä, jalka tai ei jalkaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
8 kommenttia:
Voih.. tsemppiä Kaura. Kyllä sä selviät, oon varma. Illalla oot- et mikään pelkkä kiiltokuva- vaan varsinainen enkelikiiltsikkakokoelma.
Minä lähden nyt ostamaan isommalle kummitytölleni hamsteria. Sii juu, raks
Kirjoitin tähän kaikkea älsin hienoa, mutta se pyyhkiytyi pois salaperäisesti. Pirhana. Ei sitten muuta kuin Elman peesausta: tsemppiä!!! Ilta on iltapäivää viisaampi, tai ainakin mukavampi, tai ainakin toivottavasti.
Itselläni on tänään 12 tunnin työpäivä, jonka päälle ajattelin kotona juoda lasillisen punaviiniä. Saatanpa ottaa juustoleivänkin. Suosittelen! En välttämättä juustoa ja viiniä mutta ylipäänsä itsensä lellimistä.
Juuri tällä hetkellä mun päässä alkoi soida "ylämäki alamäki ylämäki alamäki yhdessä kulkien ...". Mistä vetoa se ei lähde pois koko iltana. Ja mun pitäisi tehdä töitä vielä kaksi ja puoli tuntia. Siinäpä aihetta pollajukeboksiin.
1) punkku ja justo on aina aasiaa. Kuten esim. torstaisin. Mutta vain pieni pullo, koska säädyllisyys velvoittaa jne. muuta läärää.
2) mullakin on hiton hienoja pollajukepäiviä, mut sit kun miettii, mikä se olikaan mikä soi päässä kokopv, tuleekin mieleen ihan vain sekavaa helinää. Eli mitä, pitäsikö mun kirjoittaa muistiin pollajuken urajuuttumat koska muuten en muista niitä..? Musta tässä on nyt jotain hyyyvin epäselvää.
perso: AIVAN! mulla on sama ongelma. mutta onko se mikään oikea pollajupoksi, jos biisi karkaa mielestä ennen kuin sen päästä ehtii saada kiinni?
Dänksis beibet! Olo on jo parempi, vaikka Kukkiksen kadonneet mestariteokset jäivät vaivaamaan!
Sammuin iltapäivällä hetkeksi soffaan SP:n tultua kotiin ja kahvittelu viimeisteli olon. Sitten muistin, että kas, olinkin pari-kolme päivää ollut ilman tyroksiinia, kun unohtui ostaa, vaikka oli repsetti ja kaikki. Nyt sitäkin on.
Ja kuinka ollakaan, kävin eilen onnistuneen blondipalaverin kunniaksi ostamassa 1 kpl isoa punkkupulloa ja 1 kpl pientä punkkupulloa. Kummankahan noista valkkais? Eikös se ollut niin, että punkku parantaa myös niukahtanutta nilkkaa? Luullakseni PMS-tilanne kestää vielä toistaiseksi pienet punkuttelut Kukkiksen tapaan. Mustaleimaakin on kaapissa.
Jos Pollajuke ei riivaa häiriöksi asti, ei ole mitään syytä jättää kuitenkaan kirjoittamatta piisteistä Pollikseen! Voi olla, että siellä on joku raasu ilman riivajaispiisiä ja saa Persolta tai Kukkikselta ihan loistokkaan korvakärpäsen! Ei pidä olla itsekäs, vaan täytyy ajatella myös muita! Mitä tästä maailmastakin tulisi, jos kaikki vain ajattelisivat itseään, kuten ala-asteella opettajani meiltä kyseli. (En tiedä vielä vastausta.)
Leevi ja Liivinki on muuten vielä tyyten käyttämättä ja sieltähän löytyy jos mitä mehukasta ja lasten korville sopimatonta.
Leevi ja Liivinki on todentotta pollalistan kestosuosikki! Esimerkiksi "Itkisitkö onnesta?" -kysymys vahingossa laulettuna Siwan kassajonossa herättää kanssajonottajissa kauhunsekaista kunnioitusta. Kannattaa kokeilla jo tänään!
Hirmu tsempitykset multakin, toivoakseni olet punkuttanut itsesi hempeän aurinkoiseksi. Nilkalle kans myötätuntotukea!
Douppinki kannattaa, olin iltasella taas niin hyväntuulinen että itseäkin alkoi epäilyttää, onko mulla puhtaat jauhot pussissa. (On, tsekkasin heti.)
Lähetä kommentti