Hyvät:
- Tekokuusi oli valtaisasta henkisestä vastahangastani huolimatta hyvä ostos allergiaperheeseen. Sen voi suihkutella joka vuosi puhtaaksi, kasata ja koristella. Kuusemme näyttää jopa hyvältä (liian hyvältä perinnekuuseksi - ainakin meillä päin kuusen piti ola hieman ruotoisen näköinen) ja kuusentuoksun puute on tapauksessamme pelkkää plussaa. Vierailu joulukuusen juurelle tuskin haittaa meistä ketään, mutta parin viikon asuminen kaikkien niiden siitepölyjen, sieni-itiöiden ja pieneliöiden kanssa on jo eri asia.
- Joulusiivousaineet ovat parhaimmillaan hajuttomina ja lisäaineettomina. Juuri kuten meidän ekohörhöaineemme ovat aina olleetkin! Tehosta ei tarvitse tinkiä ja lisäksi hajuherkkä mudekin säästyy kuvottavilta kukkaislöyhähdyksiltä.
- Huonekasvit ovat aina jonkinmoinen allergiariski. Meidän kasvimme ovat vihdoin luovuttaneet huonossa hoidossa. Jostain vain on ollut pakko tinkiä ja huonekasvien kohdalla loppui virta akuistamme. Mikä siis on oikein ja hyvä valinta. Heh heh.
- Joulusiivous on allergikolle valtaisan tärkeää, kuten kaikki muukin siivous, joka tähtää pölyttömyyteen, hajuttomuuteen ja mauttomuuteen. Okei, ei mauttomuuteen. Kunnollinen joulusiivous sisältää myös vesilukkojen ja ilmanvaihtoventtiilien puhdistuksen, jääkaapin pesun ja liesituulettimen rasvasuotimen putsauksen. Raadantaa.
- Kynttilöiden polttaminen huonontaa huoneilmaa. Kohtuudella saa kuitenkin kärytellä.
- Ei ehkä kannata viedä hajusinttejä, kieloja, tuoksukynttilöitä tai muita voimakkaasti kärtsääviä tuotteita. Osa allergikoista sietää niitä, osa ei. Osa ei-allergisistakin on hajuherkkää porukkaa, joten kannattaa etukäteen ottaa selvää, kestääkö toinen hajuja. (Minä esim. en oikein kestä. Ja A-&a-lehti juuri kertoi, että hajuherkkyys pahenee iän mittaan. Nyyh.)
- Monet joulukukat ovat muutenkin herkistäviä (vrt. hyasintin ja kielon voimakas tuoksu), esim. joulutähden maitiaisneste, asetelmien jäkälät jne. voivat kiusata allergikkoa.
- Syötävien viemisten sopivuus kannattaa varmistaa etukäteen. Etenkin pikkulasten allergiatilanne elää koko ajan. Yleensä ruokavalio onneksi laajenee, mutta joskus myös supistuu. Tavalliset jouluherkut, kuten suklaa, pähkinät, hedelmät, kaneli ja kumppanit usein ovat allergisoivia.
- Tavaroiden lahjoittamisen asemesta voi harkita elokuvalippuja tms. pölyä keräämätöntä, mieluista lahjaa.
- Musiikki, kauniit tekstiilit tai kuvat, jouluvalosysteemit ynnä muut kuulo-, näkö- ja tuntoaisteja ilahduttavat lahjat voivat toimia, kun allergikko joutuu usein tinkimään maku- ja hajuelämyksistä.
Tärkeimmät elementit joulussa ovat sen odotus, valmistelu, kaamoksen katkeaminen ja juhlan tunnelma, eikä niille kukaan ole allerginen.*) Kannatan sitä, että miettii, mikä todellakin on omalle perheelle kaikkein tärkeintä ja kivointa joulussa. Meillä päin kallistutaan rentoon yhdessäoloon, lasten silmittömään hemmotteluun ja perinteiden luomiseen lapsia varten. Sekä suklaan ja juustojen mässäilyyn avec aikuisten iltapunaviini.
Mikä tahansa ruoka, jota useampana jouluna tarjoaa, muuttuu ajan kuluessa jouluruoaksi. Tämä lohduttaa allergikko- ja autistilasten äitiä. Joulupöydän lihapämäykset, kinkku ja kalkkuna, sopivat meidän tyttärellemme mainiosti (jopa niin että SP puhuu lihansyöjävauvasta), Esikoinenkin ehkä tänä jouluna innostuu niistä (viime jouluna hän riemastui savusiiasta). Laatikoista Esikoiselle menee porkkana-, Tosikoiselle ei sovi mikään, sillä perunalaatikko ei imelly gluteenittomilla jauhoilla. Teen hänelle oman bataatti- ja perunahärvelin. Riisipuuro sopii muokattuna kaikille ja se syödään aina jouluna hienosta perintö-Arabia-pilkkumista. Rosollista ei välitä oikein kukaan, mutta erilaisista raikkaista salaateista pitävät perheen aikuiset. Siinähän tuota jo on, syötävää itse kullekin.**) Ja makeat herkut päälle. Tosikoisen tattaripiparit maistuvat äidillekin.
*) Allergia-sanan lääketieteellisessä merkityksessä, nimim. entinen jouluallergikko.
**) Jos meidät löydetään kolmipäiväisen jouluviikonlopun päätteeksi nälkään nääntyneinä keittiön lattialta, perun puheeni.



5 kommenttia:
Hyväksi hajuttomaksi siivousvälineeksi olen havainnut ne uudet ihmesienet, jotka putsaavat pelkällä vedellä. Appelsiinisienen huonona puolena on, että sen hankauskesto on huono. Swifferit ovat kokemukseni mukaan kestävämpiä.
Pirskatti, pannaanpa tuommoinen ihmesieni ostoslistalle!
Siihen "vierailu allergiakodissa"-listaan voisi lisätä myös sen, että miettisi, kuinka paljon hajusteita vieraan itsensä kannattaa käyttää... Monilla kun puoli litraa parfyymia taitaa olla olennainen osa juhla-asua :-/
Swifferin ihmesienen nimiin vannotaan täälläkin. Herrahenkilömme hermostui viikonloppuna lattioita luututessaan eteisen sotkuihin, jotka eivät tavallisella konstilla lähteneet. Onneksi hää oli langennut mainosten pauloihin ja jossain vaiheessa ostanut paketin ihmesieniä. Kyllä sitä ihmettä kelpasi oikein kontillaan eteisessä tarkastella. :D Kaikki läks ja ilman hankaamista. Ihime! *huomaa ihmeellinen painotus* ;o)
Hajuherkkä, mulle on kerrottu, että ihminen tottuu omaan parfyymiinsa helposti ja alkaa läträtä sitä liikaa, kun ei enää oikein haista sitä. Sitten me nenäihmiset ollaan helisemässä!
Meikkis, ostoaikeeni sen kuin vahvistuvat :-)
Lähetä kommentti