Nyt se iski toden teolla! Joulukuun puolivälissä ostimme vanhan kämäsohvan tilalle uljaat antiikkinahkavehkeet ja uumoilimme, että Esikoiselle saattaa tulla pulmia hyväksyä näitä muutoksia. Ja tulikin. Ensin aamun pukeutuminen hidastui hidastumistaan. Nyt on jo jouduttu jättämään välillä aamiainen puolikkaaseen eväsbanaaniin, kun taksi on tullut jo sukanpukemisen puolivälissä (auttaa ei saa). Välillä on esiintynyt murhetta ja raivoa, josta sohva on saanut osansa. Sohvatyynyt kävelevät ulko-ovea kohti ja nojatuoleissa on kynsittyjä naarmuja.
Tänään tuli oikein kurja itkukohtaus ja poika hokee viittoen "sohva ulos isä" ja yrittää kiskoa nojatuoleja kohti ovea. Nyt hän istuu perunamuusin ja possupihvin rauhoittamana nojatuolissa, mutta ongelmia tulee vielä. Yritän sinnillä ottaa selvää, miksi sohvat pitää viedä pois, koska hänellä on varmasti tähän hyvä syy.
Työoletuksemme on se, että sohvamuutoksen tienoilla olohuoneesta poistettu rikkinäinen trampoliini on suurin syy murheen taustalla. Toistaiseksi en ole saanut pojalta vahvistusta. Olen yrittänyt keskustella aiheesta piirtäen, viittoen ja puhuen. Ehkä valokuvat auttaisivat? Kysymykseni ydin on, jos viemme sohvat pois, mitä hyvää siitä pojalleni koituisi. Voi tietysti olla, että kyseessä on puhdas muutosvastarinta. Trampoliiniteoria kuitenkin houkuttaa, sillä aiemmin kouluvaatteet olivat pinossa trampoliinilla, joka näin toimi pomppimistarkoituksen lisäksi pukemista jäsentävänä tekijänä.
Ostoslistallamme on uusi, ehjä trampoliini.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
5 kommenttia:
Äänestän tramppisselitystä. Pahat soffat tulivat ja söivät pienen ja sairaan trampoliinin. *kiivasta nyökyttelyä*
Mitä jos soffat/ nojatuolit piilottaisivat sisäänsä kuvan uudesta trampoliinista? Niinkuin osallistuisivat tai "antaisivat" semmoisen..? Emmää tierä, tuli vaan mieleen. :D
Varoitan vahvasti sohvan ostamisesta
http://www.ihmiskunta.org/wp/?p=115
Me ostettiin marraskuun alussa ja nyt on sitten muutto torstaina...
Voisiko sohvan väreillä, sijainnilla tai materiaalilla olla jotain tekemistä. Voikö uusilla sohvilla istua tai loikoilla samalla lailla kuin vanhoilla. Onko uudet sohvat muuttaneet jotain muuta rutiinia, esim. uusilla sohvilla istutaan eri paikoissa.
Ettei ole jokin kolmas asia X, joka on muuttunut samaan aikaan, kun tuli uudet sohvat. Yhteytenä, että jos vanhat sohvat saadaan takaisin, niin myös tämä X palautuu ennalleen.
Vielä sohvista, että ne eivät ole kovempia tai pehmeämpiä kuin vanhat, tai ettei niissä ole erilainen tuoksu.
Ylläolevat sen trampoliinin lisäksi.
Meikkari (hehe, sori, sano vaan jos mun pitää lakata vääntelemästä hyvää nickiäsi), kieltämättä se, että pulma iski nimenomaan pukemiseen melko nopsaan, viittaisi tuohon tramppikseen. Jotenkin visualisoimalla toi homma voisi kyllä parhaiten klaariintua!
Petja, voih, olisinpa lukenut tuon ajoissa. Nyt on liian myöhäistä ja vanha sohvamme koristaa jotain kaatopaikkaa. Luultavasti meidänkin pitää hankkia jokin kartanotyyppinen ratkaisu, mutta yritämme olla purkamatta Porvoota!
Nipsu, uudet sohvat muuttivat aika tavalla olohuonetta, istumatuntumaa ym. ja sekin kyllä riittää itsellään aiheuttamaan pulmia poitsulle (muutokset ovat gaameita). Hän oli alkuun tosi innoissaankin uusista vehkeistä ja on keksinyt niille yhtä ja toista hupikäyttöä, mutta se ei aina riitä helpottamaan silkan muutoksen epiksisyyttä.
Mietin vielä tuota X-tekijääkin, jos jotain tulisi mieleen :-) Kyselen tietysti myös pojalta, mutta hän jyrää sitä "sohvat ulos & äkäiseen" -juttua toistaiseksi vaan kovalla forssilla. Katsotaan, miten piirtäminen auttaisi. Kantsii muuten tsekata tuo Papunetin linkki piirtämisen kohdalta, aivan huippis apuväline kommunikaatioon!
Viäntele vaan rauhassa Kauris, niin tehdään täälläkin. ;o) Mää oon niin tottunu. :D
Lähetä kommentti