polkata täytyy polkkaa, polkata polkkaa kiireistä aikaa tulta on kengissä laukata täytyy laukkaa, laukata laukkaa

maanantaina, heinäkuuta 23, 2007

Aut. mutta ei Down: iskevä Iides-raportti räjäyttää karieksen hampaista

Kaikki blogia lukeneet tietävät, miten olen aina rakastanut leikkipuistoja. En tullut tutkineeksi Tampereen karttapalvelun leikkipuistonpaljastinta (Paikkatiedot > Puistoalueet > Leikkipaikat) ennen kuin muutimme. Asuinalueellamme on vain yksi kämäinen pieni urheilukenttä ja nolla leikkipaikkaa! Siispä, koska sateen uhka ei tällä kertaa riippunut yllämme kuin suunnaton pilvenmuotoinen alasin, lähdimme tutkimusretkelle kartoittamaan ja kadehtimaan leikkipuistoetuoikeutettujen Järvensivua.

Hankkiuduimme Puhontaipaleen alkuun ja askelsimme radan vartta (1) Järvensivun koululle, jossa oli ensimmäinen keinu- ja liukumäkipiste. Purimme pahimmat leikkipaineet siinä ja siirryimme eteenpäin viehkeitten omakotialueitten kautta (2) Järvensivunpuistoon, joka on sekä verrattain iso viheralue että alueen ykkösleikkipuisto. Esikoinen kiinnostui siellä eniten omakotiasujan aidantrimmauspuuhista, mutta kaikki puistolaitteet testattiin. Osa niistä oli futuristisen oloisia, mutta myös perinteinen ratillinen puinen auto löytyi.

Kiitettävän riehunnan päälle Tosikoinen alkoi valittaa janoa ja totesin, että olin taas unohtanut vesipullon kotiin. Menimme siis Iidestorille, eli pizza-, kebap- ja ruokatavarakioskiin, jossa ystävällinen mies antoi tytölle puolen litran tuopillisen vettä. Roppareija-kolmivuotias suoritti tippaakaan läikyttämättä janonsammutuksen ja jätti jämät lopulle retkueelle. Ostimme vielä halonkokoiset kebabrullat jätskit ja voin paljastaa, että Soleron Smoothie oli jälleen loistovehje (maksutonta tuotesijoittelua).

Uusin voimin jatkoimme matkaa kohti hyvin pientä leikkipuistoa, nimeltään (3) Turjanpuisto. Siellä asioi kaksi salaperäistä tätiä, jotka hyödynsivät laitteista ainoastaan penkkiä. Esikoinen lainasi hetkeksi jonkun hiekkalaatikkoon asentamaa kaivuria, mutta sitten jatkoimme kohti Zipriinaa. Sen edustalla oli melko kulahtaneen näköinen leikkipuisto, (4) Turjanpuistikko, jonka vekottimia somisti pari tylsää tägiä. Onneksi päiväkodin piippu jo näkyi, joten suuntasimme sinne. (5) Iidesrannan päiväkodin pihalla oli tehokkaasti leikittyjä ja hyviksi koettuja perusvehkeitä ja paikallisia alkuasukaslapsia. Sieltä ei nuoriso olisi malttanut lähteä pois, mutta päivällisaika alkoi käydä päälle.

Kulkuyhteydet: Tietenkään ensimmäiseen bussiin ei mahtunut rattailla, joten käyskentelimme väljemmille vesille. E-Hervannan (vissiinkin E-Tampereen sivuprojekti) ja keskustan väliä kulkevaan 30-bussiin voi luottaa pääsevänsä kärryjen kanssa vain päättäriltä eikä aina sieltäkään, minkä olen omin silmin todistanut. Vuohensillalta, josta on hyvä pääsy Puhontaipaleelle, kulkee noin sata erilaista bussia, joihin mahtuu kärryt tai on mahtumati. Bussi numero 15 kulkee myös päiväkodin lähelle ja 10 ajaa radan vähäleikkipuistoisella puolella Järvensivuntietä. Alue on varustettu erinomaisin maisemapyörätein, mutta varokaa, vastaan voi toisinaan tulla juokseva kolmivuotias, jonka perässä 50 metrin päässä kävelee äiti, jonka perässä 50 metrin päässä lorvehtii yhdeksänvuotias autistipoika. Äiti kiljuu eteensä REUNAAN REUNAAN ja taakseen VAUHTIA VAUHTIA. Äidillä on PMS, mikä ei auta asiaa.

Talot: Alueella on eri-ikäisiä kerros- ja omakotitaloja. Arvaukseni on, että pientaloja on rakennettu jostain 50-luvulta lähtien. Matti Apunen esitti tänään Aamulehdessä kiusallistuttavia näkemyksiä suomalaisen nykyarkkitehtuurin ja rakentamisen tasosta, joten innoittuneena otin savupiippupäiväkotia ympäröivästä melko uudesta talokombosta kuvan. Aah. Uudet talot ovat minustakin lähes aina sietämättömän tylsiä maisemantappajia.

Yhteenveto: Viisi leikkipaikkaa, yksi kebapkioski ja yksi paikallinen epämuodollinen kapakka sekä yksi loistavasti pikniköintiin sopiva puisto, matonpesupaikka ja upeat järvinäköalat tekevät alueesta mielenkiintoisen. Jos ei niin tuijoteta sitä kapakkaa. Järvensivu olisi varmaankin metka asua, mutta mistä hitosta paikalliset ostavat ruokansa? Mukavan kävelymatkan päässä ei nähdäkseni ei ole yhtäkään kunnollista kauppaa tai edes yllättävän lähellä -tyyppisiä ratkaisuja. Talvella jään yli Neksun ruokakauppaan? Kesällä pärjää valolla, ilmalla ja hanavedellä?

PS. Kaikki kuvat näpsitty kamerakännykällä Iidesrannan päiväkodin pihalla.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Iidesrannassa asuu vaan opiskelijoita. Ei niillä oo varaa ostaa ruokaa.
Ei vainen, sieltä kävellään Tullintorille tahi Nekalan Suurjakoon. Mutta Iidesrannassa ei tosissaan ole lähikauppaa. Tunnelmat lähenteli ekstaattisia, kun muutimme harjun toiselle puolelle Kalevaan ja puolen kilometrin säteellä oli kolme pikkukauppaa.

Kaura kirjoitti...

Tullintorillakaan ei ole enää S-marketia, kun se muutti siihen uuteen tönöön entistä kauemmaksi Järvensivusta! Prisma ja Sammonkadun judeemit palvelevat kai suht järjellisen matkan päässä yläjärvensivulaista, mutta ei ole hianoa, ettei alueelta saa safkaa. Höh.

akkapaha kirjoitti...

Kaurasein, sie se saat kirjuttaa vaik niist kuulusist aijanseipäist ja ain on pakko lukkee. Etelä-Karjala kiittää ja kuittaa.

Kaura kirjoitti...

Muah, akkapaha, just aattelin, että tämä voi ainoastaan kiinnostaa entistä, nykyistä tai mahd. tulevaa Iides-paikallista :-D

Hiipinä kirjoitti...

Villi veikkaukseni on, että ne asioi lapsuusmaisemissani Turtolan Citymarketissa _autolla_.

Riku kirjoitti...

Kahden päivän päästä saadaan Siwa Iidesrantaan!

Anonyymi kirjoitti...

No ei tullut Siwaa ei mutta Sale tuli. Ja itä-Järvensivun lähikauppahan on luonnollisesti Prisma johon on noin 10 minuutin kävelymatka, että ei nyt ihan kauhea sentään.

Blog Widget by LinkWithin