Tässä odotettu lähetys teille kaikille, jotka olette seuranneet henkeä pidätellen jouluista jännitysnäytelmäämme. Harmi vain, että olette vääjäämättä jo manan majoilla. Levätkää rauhassa! Jos sattumoisin olette jääneet kummittelemaan, tässä tuoreimmat uutiset.
Tyttären oksennus jäi yhteen ja loppupäivän tauti manifestoitui ruokahaluttomuutena, mahakipuna ja siitä seuranneena kärttyisyytenä. Tämä ei lupaa hyvää murkkuvuosia ajatellen, mikäli kk-kipuarpa on langennut Tosikoiselle. Me muut olemme olleet oksuilemati (villiä, mutta taikauskotonta koputtelua puisille pinnoille), joskin kärtty tarttui kaikkiin. Kärttyisyys on yleensä joulun alla täysin omituinen, tuntematon ja suorastaan luonnoton ilmiö, eikö vain? Kaikki muut vain rakentelevat perhekunnittain söpöjä piparkakkutaloja ja juttelevat mukavia kynttilänvalossa rakastavasti toisiaan katsellen.
Mieleen pyrkii kaikenlaisia kiinnostavia miettimisen aiheita, joista voisi blogatakin, mutta sysään ne syrjään ja mietin graduun sisältyviä juttuja. Nekin ovat onneksi helkkarin mielenkiintoisia.
Tuntuu, etten pysty lähettämään mitään kautta oikein joulutoivotuksia kenellekään. Pimmeetä. Onneksi sentään naamakkain onnistuu ja iloisen vilpittömästi sittenkin. Ei luulisi olevan ihmeellinen homma kirjoittaa tänne blogiinkin hiuviu jöylökkiä plim plom. Otan kuitenkin kaikki toivotukset hyvin mielin vastaan, jos pientä omantunnon pistosta ei lasketa (kun en saata vastata). Äh, en yleensä ole näin tunteiden tuulien heiluteltavissa.
polkata täytyy polkkaa, polkata polkkaa kiireistä aikaa tulta on kengissä laukata täytyy laukkaa, laukata laukkaa
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)



5 kommenttia:
Tervehdys! Virkistystä mainoslaululla: "Siri-piri-pom, po-pom-pom-pom".
Hei! Jouluterveisiä sinulle ja lämpimiä hetkiä perheesi parissa!
Hauskaa joulua lämpöisten halien kera toivottaa auringonkukkametsa : )
Riemullista joulua kaikkine perhesattumuksineen ja lahjavuorineen kaikkineen. Ja illalla pimeä, kynttilä, punaviini ja toisiaan silittävät kädet. Taas selvittiin yhdestä, yhdessä.
Blogissani en saanut sitä sanotuksi minäkään :).
Pygmi, kyllä friskas. Siri-piri-pom! Miksi nämä sävelmät jäävät iäisesti renkuttamaan päähän? Koska ovat onnistuneita mainossävelmiä? Ei kai? Koskas tuut klökille?
Ally, kiitos ja teitillen monta hurmaavaa hetkeä ja blogikasta uutta vuotta (ihan epäitsekkäästi, köh köh, toivoskelen)!
Kiitos, Auringonkukkametsäsein! Jos tykkäät, voin laittaa pikana tulemaan Teletapsa-tyyppisen isohalin, kun nuo lapset niitä tuottavat välillä ylen määrin :-) Non kivoja kyllä!
Antitäti, sinäkin :-) Uskoisin, että nuo kaikki toteutuvat, etenkin nyt, kun olen edelleen päälakea myöten tuoksuansassa. Teille kans lempeä ja lämpöä!
Lähetä kommentti