Epätoivoisesti pitkittyvä tauti vaatii rajuja troppeja. Lähetin uusimmalle bossilleni sähköpostia, jossa taisin aika selvästi sanoa itseäni irti. Kukaan ei ole sanonut näissä opinnoissa, että älä sitten jätä päivätyötä, joten otan asian niin, että tietysti jätän päivätyön. En tiedä, miten hyvin me keski-ikäiset omaishoitajat työllistymme, mutta kaipa opettaja-wannabenä on jotain iloa siitä, että on vankka ICT-alan taito ja kokemus sekä käytännön perehtyneisyyttä kommunikaatiovammaisuuteen, aistiepätasapainoon, monipuoliseen kommunikaatioon, esteettömyyteen, haastavaan käytökseen, oppimisvaikeuksiin, motivoitumusvaikeuksiin, autismin kirjoon ja sen semmoiseen.
Shrinkki pottuili minulle turhasta ilmeisyydestä. Olin jo sopinut treffeistä Virmassa, mutta yks kaks yllättäen lakkasin saamasta henkeä ja sain tämän ruttotaudin. Onko oireellista? Nyt kyllä tuo sposti ei ainakaan vielä ole alkanut poistaa hengitykseni esteitä, mutta elättelen ihmeparantumistoiveita ainakin siiheksi, kun pomo vastaa.
Ei ole minusta enää avokonttorin hapettomaan ja valottomaan tilaan väsäilemään informaationtuottoliukuhihnalle ohjeen osasia eivätkä ehkä muutkaan tarjoutuvat vaihtoehdot motivoi tarpeeksi. Jos jotain muuta siis tarjoutuisi. Eri asia ehkä, jos joku sanoisi accessibility tai muita vastaavia kauniita sanoja.
polkata täytyy polkkaa, polkata polkkaa kiireistä aikaa tulta on kengissä laukata täytyy laukkaa, laukata laukkaa
maanantaina, huhtikuuta 14, 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)



3 kommenttia:
Shrinkki pottuili minulle turhasta ilmeisyydestä. Olin jo sopinut treffeistä Virmassa, mutta yks kaks yllättäen lakkasin saamasta henkeä ja sain tämän ruttotaudin.
Voi luoja, mitä puoskarointia. Ja vielä maksat hänelle suolaiset rahat tuollaisesta "hoidosta"?
Ooh, oikea anonillikommentti! Aika söpöä. Hämmästyttävää, että olet ottanut lompakkoni tilan noin sydämesi asiaksi.
Toivottavasti mieltäsi huojentaa, etten maksa shrinkille hoidosta tai "hoidosta", vaan älykkäästä keskusteluavusta. Kaiken vakavan ja raskaan soudannan lomaan sopivat ihan hyvin hauskat heitot psykosomaattisista oireiluista.
Kerrottakoon vielä kaikille huolestuneille tahoille, että itse olen kautta aikain heittänyt huulta vähän liian sopivasti osuvista taudeista rutolla tai ilman ja shrinkki-pinkkini lausahdus osui tähän traditioon. Äh, huulien selittäminen on rasittavaa joten lopetan het
Lähetä kommentti