Apua, kohta tämä ainutlaatuinen sijaisuus loppuu. Olen iloinen, että sain tämän tilaisuuden ja toivottavasti koulukaan ei kadu ottamistani. En nyt ainakaan kaameaa tuhoa ole saanut aikaiseksi, väitän. Josko jotain pientä kivaakin jäisi jäljiltäni? Opiskelullisesti tarjosin selvästi enemmän kuin säilytystä, mutta vähemmän kuin kokeneen erkkaopen luotsausta. Kasvatuksellisesti... no, tuntumani mukaan oolrait. Saimme yhteistyön toimimaan hyvin ja jopa loistavasti muutaman tyypin kanssa. Tuntuu, että erityisluokassa sain nähdä yleensä oppilaiden parhaita puolia, kun isossa ryhmässä tulee mun jengistä niitä muita...
Muuten olen ajatellut kuntoa ja ruokaa, joten en ole jaksanut blogata. Työajatukset ja -aherrukset teen töissä, vapaalla huseeraan lasten kanssa ja mietin kieroja juonia voinnin parantamiseksi. Näköjään nälkä kasvaa syödessä. Olen jo lähes unohtanut, miten paljon vointini jo on kohentunut safkan ja Armourin myötä ja pidän ihan normaalina, että jaksan tehdä töitä viitenä päivänä viikossa ja vieläpä vapaa-ajalla touhuta sitä sun tätä. (Okei, ehkä se onkin normaalia niille, joiden kilpirauhanen ei ole poxahtanut tai joilla ei ole muita sairauksia.) Vielä pitää saada lisää ja lisää! Hmph, nykynuarisolle mikään riitä.
Uusissa töissä on kuntosali ihan vieressä, joten voisin ryhtyä GymJunkkariksi. Pitää vain katsoa, tarvitaanko jotain tyyppiä alkuun ohjaamaan, että vääntö on turvallista. Toisaalta olen kyllä aiemminkin treenannut suurinta osaa noista perusliikkeistä ohjauksessa, joten ehkä ne menevät, kunhan aloitan tosi rauhallisesti vähillä painoilla ja varmistelen, että liikkeet menevät puhtaasti. Haluan paaaaljon voimaa! Haluan myös notkeutta! Ja vielä jaksamiskuntoa! Josko kevään mittaan palauttaisi aerobisen kunnon taas sille tasolle, että jaksan mukavasti hurauttaa fillarilla keskustaan. Voimapuolella kestohaaveeni on se, että jaksan vetää leukoja. Ja notkeus... hmmm, ehdotuksia vastaanotetaan tavoitteeksi. Konkreettiset tavoitteet helpottavat treenailua mystisellä tavalla. Pelkkä "parempi fiilis" ei oikein piisaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
8 kommentti(a):
Itse mittaan notkeuttani niin, että olen turvallisella perustasolla, kun saan molempien jalkojen isovarpaat samanaikaisesti suuhun. En kyllä tiedä, käykö se mittariksi kenellekään muulle.
Bogissani on sulle jotain.
Vampun vinkki: Astanga, sekä voimaan että notkeuteen.
Olen nyt tehnyt sitä "oikeasti" noin kaksi kuukautta, ja väitän, että tuloksia näkyy jo :)
Riina, tuo on paha :-D Mulla menee yksi varvas kirvelemättä, mutta kaksi!
Kiitos Aija!
Vamppu, töissä oli silloin muinoon astanga tyrkyllä työpaikalla asti ja kävinkin koko vuoden. Se oli huippista! Kyllä kehittyi niin voima kuin notkeuskin eikä selkä vaivannut laisin. Nyt vain pitää miettiä semmoisia liikuntamuotoja, jotka ovat aivan liki, kun pelkään, että muuten tässä hulinassa ne jäävät. Mut astangaa ei pidä unhoittaman ja kiitän, kun siitä muistutellaan.
Ennenkuin aloitat punttiksen uudestaan tutustu Pilatekseen jos et ole sitä vielä tehnyt, se tekniikka autaa hirveästi kun väännät salilla ja tuo tuloksia ja auttaa selkäongelmissa. Esim. Jarmo Ahoselta löytyy tästä hyviä kirjoja. Tsemppiä Kaura ja tiedoksi että innostit minut rasvakuurille... Hyvin tuloksin!
Ano, erittäin hyvä myös tuo Pilates-pointti! Pilatoin silloin mieluusti ja paljon, kun olin vielä kuntokeskuksessa, se oli todella mainiota selälle, mielelle ja muutenkin. Luultavasti saisin tarpeeksi palautettua jonkin kirjan, videon ym. avulla niitä periaatteita, että saisin hyödynnetyksi niitä voimaharjoittelussa. Pilates tosiaan auttaa olemaan rikkomatta itteään.
Hienoa kuulla tuosta rasvahommelista! Se oli itelleni niin kova parannus (vuosien vähärasvaisuuden jälkeen), että voisin kuvitella sen auttavan muitakin parempaan fiilikseen. Luulenpa, että kilpirauhaseni olisi kondiksessa, jos en olisi sortunut lähes rasvattomaan ruokavalioon liian pitkäksi ajaksi...
Tullin alueella on jokin Pilates-studio. Jos siis satut työskentelemään siinä Päätalon läheisyydessä, ei etäisyys olisi häiritsevä.
Muutenkin olen kiinnostunut siitä, missä puuhailet päiväsi, koska itse pyörin siinä Päätalon läheisyydessä päivät ja mahdollisesti jossain vaiheessa voisimme sopia esim. lounastreffit ja voisin tuoda sinulle kaikki ne vanhemmuus-aiheiset kirjat, jotka jossain kommentissa sanoin antavani lainaan.
Riina, lähetäkkönä postia osoitteeseen kaura.paittanen ättä gmail.com, niin trehvataan!
kaura itte anomuumina
Lähetä kommentti