Liikunnan ilo

Nyt se vihdoin alkoi! Nimittäin voiman hankinta. Taas. Voiman ohella saapi toki tulla näkyvääkin muskelia, mutta ennen muuta haluan forssia. Tietysti haluan myös notkeutta, jaksavuutta ja ties mitä, mutta otetaan nyt asia kerrallaan (ja muistetaan venytellä). Lopeta lukeminen NYT jos ei vois vähempää kiinnostaa re-nyypiön seikkailut kuntosalilla.

Kaikista maailman aloittelijoiden ohjelmista päädyin Viciin. Ajattelin nähkääs, että Vic laittaa nyyperin tekemään vain kaksi liikettä per treeni (lämmittelyn lisäksi). Miten simppeliä! Heh. Köh. Eilen väänsin kieli keskellä suuta kyykkyä (syvempään kuin ennen, vaikken ihan täysmittaista sentään) ja huolellista pystypunnerrusta. Alkuun teen 3 * 12 toistoa pienehköillä painoilla (sarjojen välillä 60-90 s tauko), jotta saan oikeaoppiset liikeradat jyrättyä kehoon enkä sitten myöhemmän hien roiskuessa riko itteäni. Otin mukaani Edward Learin Complete Nonsensen taukolukemistoksi, lämmittelin ja ihmettelin vapaiden painojen huoneessa hengaavia eläviä kaappeja.

Tunsin itseni hyvin vanhaksi ja muhkuraiseksi likkojen pukuhuoneessa. Olenkin molempia verrattuna lähemmä 20 vuotta itseäni nuorempiin, hoikkiin neitosiin! Muuten ei hätiä, mutta yhtäkkiä muistin kiusallisen elävästi, millä tavoin itse katsoin 20-30 vuotta sitten itseäni selvästi vanhempia, tavallisia naisia. Mietin että iik iik iik jos minustakin joskus tulee tuommoinen voi AAPUAAA kualen ja pökrään enkä saa sexii ikinä. (Minulla oli blondit hetkeni, vaikka nyt tekee kipeää myöntää, miten idiootti olin välillä. Nykyisin olen eri tavalla idiootti.) Aikanaan hyvinvointikeskuksessa oli kaikenlaista naista Barbista Roseanneen ja se oli mukavaa! Mutta nyt tulen toimeen tämän asian kanssa enkä enää mene niihin suihkuihin, jotka sijaitsevat peiliä vastapäätä.

No, asiaan. Tein huolella Vicin määräämät kyykyt (squat) ja pystypunnerrukset (shoulder press) käyttäen peräti 8 kilon tankoa (jostain sen nyypiön on aloitettava) ja voin kertoa, että kroppa tärisi, kun pasteerasin takaisin työhuoneeseen. Huomenna on luvassa mave eli maastanosto eli dead-lift. Leukaakin pitäisi muka vetää. Heko heko. Todnäk leikin taljalla vetäväni leukaa ja sitten voisin kokeilla negatiivista leukaa, eli kivuta ylös ja jarrutellen laskea itseni alas. Vielä tätikin jonain päivänä leukaa vetää! *uhoa* Kolmas treeni osuu sunnuntaille, jolloin Atalpa on kiinni, joten korvaan penkkipunnerruksen likkapunnerruksilla ja teen kyykkyjä pelkän jumppakepin kans kotona.

Paitsi jos tämä reisi- ja peffakipu pahenee huomenna enkä pääse sängystä ylös. Jos vielä sängystä nousen, niin portaissa hyytyy. Ei ihminen saa tällä ikää pitää taukoja treenissa.

***
Tämän hetken idiotismiin kuuluu se, että laiminlyön kalenteriin sidottuja asioita. Kuvittelen kai, että muistan tapaamisia kirjaamatta niitä mihinkään tai kirjaan väärään kalenteriin, joka onkin työpaikalla jne. Kreit. Miten tämän voi selittää? Olen kyllä ollut hyvin kalenteriorientoitunut, mutta ehkä tuo opeduuni rasitti pollaa vahvemmin kuin osasin kuvitella ja nyt kaikki menee vähän heissulivei. Tänään hoitelin kaikki kalenterit niin hyvin tanaan kuin pystyin ja nyt on Googlen ja Outlookin ja puhelimen ja paperikalenterin tiedot ajan tasalla, ainakin toivon niin. Tuntuu ihan kamalalta, että olen tässä kuussa missannut kahdet treffit käsittämättömän huteruuteni takia.

Onkos joku tulossa KäTu-symposiumiin muuten? Olisi hauska tavata.