Lieneekö Microsoft-hapatusta vai mitä, mutta usein puhutaan aikaikkunoista, kehitysikkunoista ym. vehkeistä, kun tarkoitetaan, että tietylle asialle avautuu tilaisuus joksikin aikaa ja sitten se sulkeutuu, jos tilaisuutta ei käytetä. Minulla on päivittäin erilaisia ikkunoita, mutta ne eivät ole avoinna kovin kauan ja jos sulkeutumisen jälkeen yrittää läpi, ne ovat merkillisellä tavalla muuttuneet tiiliseinäksi. Ajattelisin niitä mieluummin ovina, koska ikkunasta kömpiminen on kamalan vaivalloista. Olen nimittäin taipuvainen saamaan vauhtia tai jarrutusta mielikuvista.
Siis. Joka päivä aukeaa erilaisia ovia, joista kulkea. Yleensä ne sulkeutuvat hetken kuluttua ja myöhemmin saattavat aueta uudestaan tai olla aukeamatta. Ulkoiluovi on tyypillinen esimerkki. Sen auetessa olen yleensä vain lojunut sohvalla ja odottanut, että se menee taas kiinni. Nyt taas mieluummin hoksaan oven ja puikahdan siitä pihalle. Fysioterapeutin suosiollisella pökkäyksellä päätin antaa ulkoilulle tilaisuuden osoittaa, että aamupäivän valossa ulkoilu muka oikeasti auttaa nukkumiseen ja stressiin. Nyt hyvin nukutun yön jälkeen saatan myöntää väitteessä olevan jotain perää ja lisäksi pidän lumen, kasvien, taivaan ja muiden kotiympyröitä isompien systeemien katselusta, askelten äänistä, raikkaista tuoksuista, viileästä tunnusta iholla. Nyt kun ei enää ole niitä 20 asteen alle matelevia pakkasia.
Eilen Tosikoinen kysyi, lähdettäisiinkö kävelylle. Minä sanoin, etten jaksa. Plääh. Ensi kerralla vastaan toisin.
Torstaina menen Helsinkiin kurssittautumaan ja palaan intensiivisen paripäiväisen jälkeen Tampereelle perjantaina. Jos joku haluaa perjantaina viiden maissa iltapäivällä tavata kaffen tms. merkeissä jossain rautatieaseman lähistöllä, ilmoittautukoon!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
5 kommentti(a):
Voi rähmän rähmä, minä tahtoisin kyllä tavata, mutta olen kuin olenkin Tampesterissa perjantaina viiden maissa!
Eipä tekisi pahaa tapaaminen, mutta saatkin tulla ihan oikeasti kylään sitten, kun kerkeät.
Sitten taas istutaan ja ihmetellään koko rahan edestä. Perjantaina nimittäin saan jo toisen vieraan, mahtuisit sinne tosin sinäkin, mutta ei taida aikasi antaa myöten.
Ikkunastakin voi mennä, jos ei ovea ole tarjolla. Ikkuna tarjoaa vain osanäkymän, ovesta pääsee sisään. Mie tarjoan oven. :-D
Näinköhän tahtoisit tavata oofirin? Joskus ammoin lapsentahtiaikoina vaihdettiin jokunen sähköposti, minulla on tasan Esikoisen ikäinen AS-poika. Ja blogisi koukutti heti kun vinkkasit siitä enkä eroon ole päässyt. Perjantaina rautatieaseman tienoille osuisin helposti, jopa suorastaan puolivahingossa. Josko?
Eikä tosiaankaan minkäänlaista haittaa eikä huonoa fiilistä jos ei tunnu siltä.
Olisikohan ovi vs. ikkuna -asetelma selitys myös Nokian Ovi-palvelun nimen valinnalle? Eikäku kysyn muuten vaan ja toivotan aurinkoisia päiviä Viistolan väelle!
Tyttism ja kummitus, sitten vaan sorvailemaan muita ajankohtia!
Kyllä olis kiva tavata oofiri! Lähetäkkö spostia niin vaihdetaan numeroita?
Oblomov, voisin toki kertoa vastauksen, mutta sitten minun pitäisi tapp... no ainakin lahjoa sunt laskiaispullin. Aurinkoisia päiviä myös sulle ja tehe vaimolle!
Lähetä kommentti