Ylösalaisin ja nurinnarin

Kannattaa käydä töissä tekemässä töitä. Toissapäivänä en päässyt loggautumaan koneelle lainkaan, koska sen mielestä käyttäjätilini oli haihtunut savuna ilmaan. Sain asian järjestykseen ja seuraavana päivänä naputtelin iloisesti (hehe) menemään, kun painoin vääriä nappuloita. Kuva meni ylösalaisin! Hiiri toimi ylösalaisin! Buuttaus, tuo ystävämme, ei auttanut! Muistelin jotain vastaavaa tapahtuneen ennenkin ja onneksi läppäri oli mukanani, jotta sain etsiä netistä apua. Olisi ollut sairraan noloa vaivata mikrotukea tämmöisellä.

Näitä tapahtuu aina, kun on kova paine saada valmista. Windowsissa Ctrl + Alt + nuoli alaspäin kääntävät kuvan ylösalaisin ja Ctrl + Alt + nuoli ylöspäin saavat sen jälleen ergonomisempaan asentoon. Ei jaksa täti kovin kauan kirjoitella yhdellä kädellä seisten. Piti muuten olla loggautuneena, jotta sai näytön väännetyksi takaisin, sekin tuli testattua.

Seuraavaksi sitten hoksasin, että jopas jopas jopas, minähän puhun lauantaina tutkimukseni aiheesta noin tunnin. Onneksi olen puhunut tästä paljon ja esityksiä on valmiina monenmoisia, joten niistä saa melko nopeasti rakennetuksi ja pöyhityksi juuri tälle yleisölle (toivoakseni) sopivan esityksen. Aihepiiri velloo ja kuohuu päässä valmiiksi, joten innostunutta spontaaniakin porinaa irtoaa. Toivottavasti tulee myös kysymyksiä, niin ei jää vain minun arvailujeni varaan, mistä asioista yleisö on kiinnostunut.

Siihen kuitenkin uppoaa aika monta tuntia kirjoittamiselta. Iik, iik! Sunnuntaina lähetän mahdollisimman ajoissa vielä koko tekstin kultaiselle ihmeihmiselle, joka suostuu lukemaan enkkuani ja korjaamaan sitä. Saatan lykätä meiliä myös ohjaajille, lukevat jos ehtivät. Maanantaina klo 15:een mennessä tulleet palautteet illataan, jos ehditään. Englannissa vuorokausi loppuu meikäläistä aikaa kahdelta ja siinä on viimeinen takaraja. En ajatellut mennä sinne asti, mutta mistä näistä aina tietää.